Lauri Mehto

Tekniikan tohtori, professori s. 17.10.1927 k. 16.12.2013

Tekniikan tohtori, talonrakennustekniikan professori Lauri Mehto kuoli 86-vuotiaana 16. joulukuuta 2013 Helsingissä pitkään jatkuneen sairauden heikentämänä. Hän oli syntynyt 17. lokakuuta 1927 Helsingissä.

Tultuaan Norssista ylioppilaaksi 17-vuotiaana 1945 hän aloitti opinnot teknillisessä korkeakoulussa. Hän valmistui diplomi-insinööriksi rakennus­insinööri­osastosta 1950 ja jatkoi opintoja valmistuen tekniikan lisensiaatiksi 1958 ja tohtoriksi 1961.

Valmistuttuaan hän toimi rakenne­suunnittelijana eri toimistoissa ja perusti vuonna 1956 yhdessä vaimonsa, arkki­tehti Terttu Mehton kanssa insinööri­toimiston, josta hän luopui vasta 1996. Senkin jälkeen hän toimi aktii­visesti nimeään edelleen kantavassa insinööri­toimistossa taustavaikuttajana.

Lauri Mehto toimi Tampereen teknillisen korkeakoulun ensimmäisenä talon­rakennus­tekniikan professorina vuosina 1967-91. Virkansa ohessa hän toimi monissa luottamustehtävissä muun muassa osaston ja laitoksen johtajana.

Yli 300 suomalaista rakennusinsinööriä on tehnyt diplomityönsä Lauri Mehton ohjauksessa. Hänet muistetaan asiansa hallitsevana ja innostavana opettajana. Käytännön suunnittelu­kokemus heijastui teoreettiseen opetukseen tavalla, jota hänen oppilaansa arvostaen muistavat. Lauri Mehtolla oli tärkeä vaikutus myös siihen, että Tampereen teknillisen korkeakoulun (myöhemmin Tampereen teknillisen yliopiston) rakennustekniikkaan liittyvä opetus ja tutkimus ovat nousseet arvostettuun asemaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Lauri Mehto tunnetaan suomalaisen elementtirakentamisen, teräsrakentamisen ja korjausrakentamisen kehittäjänä. Hän oli käynnistämässä kaikkia näitä koskevaa tutkimusta ja kehitystyötä. Hänen työllään on ollut keskeinen merkitys näiden tekno­logioiden kehittymisessä nykytasolle. Työlleen hän sai tunnustusta 1989, kun Oskari Vilamon rahasto myönsi hänelle tunnustuspalkinnon. Juhlaesitelmän aihe oli: "Talonrakentamisen arvot". Siinä korostettiin rakennusten ja rakennetun ympäristön suurta osuutta kansallisvarallisuudesta ja sitä, että rakentajien yksi tärkeä tehtävä on huolehtia olemassa olevan rakennuskannan käyttökelpoisuudesta korjaamisella ja kunnossapidolla. Asian merkitys ei vieläkään ole täysin kirkastunut korjausvelan kasvaessa jatkuvasti.

Lauri Mehto on tehnyt rakennesuunnittelun suureen joukkoon suomalaisia rakennuksia. Kohteista mainittakoon Kulttuuritalo (Alvar Aalto 1952-58) ja Hotelli Presidentti (1980). Renlundin talon peruskorjaus (1977-81) ja Grönqvistin talon vaativa julkisivukorjaus (1997) ovat esimerkkejä uraauurtavasta korjaussuunnittelusta.

Lauri Mehto oli monipuolinen lahjakkuus, joka eteni monella muullakin alalla pitkälle. Musiikki oli yksi koko perheen tärkeistä harrastuksista. Viulistina hän kohosi erittäin korkealle tasolle. Nuorempana oli valittava musiikin tai muun uran välillä. Musiikista ei tullut nuoruuden haaveista huolimatta hänelle ammattia, mutta musiikki oli tärkein ja läheisin hänen harrastuksistaan.

Professori Lauri Mehto toimi myös kirjoittajan oppi-isänä. Minulla oli tilaisuus työskennellä assistenttina hänen alaisuudessaan yli vuosikymmenen ajan. Vasta jälkeenpäin olen oivaltanut, miten syvällisesti hän oli sisäistänyt rakennetekniikkaan liittyvät teoreettiset peruskysymykset ja miten taitavasti hän osasi ne opettaa.

Ralf Lindberg, professori, Lauri Mehton entinen oppilas